Reissun päätöslauselma

Tässä on tarkoitus hieman purkaa tämän ensimmäisen pitkän reissun tunnelmia näin kotiin palattua.
Matkaa meille kertyi 4910 km kahdessa viikossa. Eli päivää kohti tulee noin 350 km, mikä ei kuulosta kovin pahalta. Totuus on kuitenkin se, että välillä tuli ajettua huomattavasti pidempiä matkoja / päivä, mutta vastaavasti olimme sitten joissain paikoissa hieman pidempään.

Koska tämä retkipaku-retkeily oli meillekin uutta, meitä hieman etukäteen jännitti, että onko tämä se meidän "juttu".  Autoon oli kuitenkin mennyt rahaa ja aikaa jonkin verran, eli toiveissa oli että Doriksesta tulisi meille mieluinen kaveri.
Ja näin siinä sitten kävikin. Kun kävimme läpi tunnelmia reissusta ja reissun jälkeen, kummallakin oli erittäin hyvät tunnelmat.  Matka oli antoisa, näimme paljon kauniita paikkoja ja koimme kivoja juttuja. Auton ahtaus ei aiheuttanut ainuttakaan konfliktia, kaikki sujui hyvässä yhteistyössä.
Pienin matkustajamme Nelli sopeutui myös loistavasti matkailuun, se pötkötteli välissämme etupenkillä kaikki ajomatkat, ja löysi myös oman paikkansa kun olimme leiriytyneet. Mahduimme myös pieniin vetoleikkeihin koiran kanssa sisätiloissa. Kaikki yöt saimme nukkua rauhassa, Nellikin nukkui hyvin eikä häirinnyt untamme.

Tuo retkeilyauton tuoma vapaus mennä minne huvittaa, milloin huvittaa, oli parasta.  Meitä onnisti siinä mielessä, että löytyi todella hyviä paikkoja yöpymisiin, ja saimme nauttia kauniista maisemista ja kesäisistä aamuista ja illoista.

Meillä kävi myös hyvä onni säiden suhteen, koko matkalla ei satanut kuin pariin otteeseen. Tämä tietysti tarkoittaa että meiltä jäi kokematta tilanteet jossa esim. vaatteita ( ja koira) olisi kastunut ja niitä olisi pitänyt jossain kuivatella yms. Mutta eiköhän sekin tulla kokemaan tulevilla reissuilla, sillä niitä varmasti on tulossa lisää.

Ja tekniikan puolesta Doris pelasi lähes moitteetta.  Kolme kertaa tosin syttyi se varoitusvalo, ja auton veto hävisi. Asia kuitenkin korjaantui, kun sammutimme auton hetkeksi, ja käynnistimme uudelleen. Eli onneksi ei matka keskeytynyt sen vian takia. Pitää toki koittaa selvittää mikä tuon ongelman ydin on ja korjata se ennen seuraavaa pitkää matkaa.  Näitä pakollisia pysähdyksiä lukuunottamatta, matka eteni ongelmmitta, hupiakkujen kohdalla oli nuo omat ongelmansa, mutta ne on nyt ratkaistu.

Tuossa pidemmässä reissussa myös selkeni lisää oleskelutilan puutteista ja tarpeista. Kaikki oleellinen oli kyllä mukana, joitain asioita jätämme jatkossa pois kyydistä kun huomasimme että niille ei ole käyttöä ja vievät turhaa tilaa. Tuo tilakysymys on tietysti näin kompaktissa autossa se ydinkysymys. Ostimme lisää säilytystilaa autoon, (seinille kiinnitettäviä venyviä verkkopusseja) kun huomasimme että kaikkille asioille ei ole aina hyvää paikkaa. Ja on erityisen tärkeää että kaikille tavaroille on oma paikkansa, jotta ne:
a) löytyvät tarvittaessa
b) eivät ole tiellä kun niitä ei tarvita
Eli pientä säätöä tarvitaan, ja nythän on sopiva hetki niitä tehdä, kun ollaan "varikolla".

Onneksi meillä on jo aiemmalta yhteiseltä ajalta kokemusta retkeilystä, kävimme noin parikymmentä vuotta sitten paljon melomassa ympäri suomenmaata, joten nämä "alkeellisemmat olosuhteet" olivat tuttuja. Yövyimme silloin teltassa retkipajoilla. Nyt mukavasti paksulla patjalla ja painopeiton alla...

Peseytyminen hoitui tällä reissulla purossa, joessa, järvessä ja meressä. Meillä on myös popup teltta joka toimii tarvittaessa näkösuojana suihkutellessa retkisuihkulla.
Koska säät meitä suosivat, peseytyminen onnistui ihan kylmällä vedellä. Meillä on toki mahdollisuus myös lämmittää pesuvettä tarvittaessa, mutta tällä reissulla kylmä vesi ajoi asiansa. 
Samoin tuo vessahomma toimi ihan hyvin. Käytimme yleisiä vessoja aina kun mahdollista, mutta myös tuo pieni kemiallinen WC toimi vallan mainiosti. Tyhjennyspaikkoja löytyi ja mitään hajuhaittoja ei autoon tullut missään vaiheessa. 
Tietenkin jos pakussa asuisi esim. ympäri vuoden, olisi oltava tuo suihku ja WC auton sisällä, talvella ei pysty ulkona peseytymään eikä kakkimaan.

Sekin on positiivinen huomio, että TV:tä emme kaivanneet lainkaan. Tuli luettua kirjoja ja lehtiä, uutisia ja maailman menoa pystyi seuraamaan kännykästä.

Seuraavia retkiä odotellessa ja niitä suunnitellessa alkaa taas kohta arki.